Extinction .in

Biologisen monimuotoisuuden kriisi.

Lajien ja elinympäristöjen katoamisen uskotaan aiheuttavan yhtä paljon vaaraa elämälle maapallolla kuin ilmaston lämpenemisen. YK varoittaa, että miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon tulevina vuosikymmeninä, ellei nyt ryhdytä nopeisiin toimiin.

Sukupuutto on osa evoluutioprosessia - jotkut lajit kuolevat pois toisten kehittyessä. Ongelmana on, että lajit kuolevat sukupuuttoon tällä hetkellä paljon nopeammin kuin evoluutiohistoriassa on tavallista. Tiedemiehet arvioivat lajien sukupuuttoon 1000-10000 kertaa normaalia "taustanopeutta" nopeammin. He varoittavat, että maailma on kokemassa sukupuuttoon liittyvää tapahtumaa, joka on verrattavissa siihen katastrofiin, jossa dinosaurukset tuhoutuivat.

Tällä on merkitystä, koska biologinen monimuotoisuus tukee niin paljon luonnon toimintaa – syömästämme ruoasta hengittämämme ilmaan ja juomaan veteen. Se auttaa myös suojelemaan meitä saasteilta, tulvilta ja ilmaston romahdukselta.

Mutta YK:n neuvottelut sukupuuton hillitsemiseksi Genevessä aiemmin tänä vuonna päättyivät umpikujaan. Tällä viikolla edustajat tapaavat Nairobissa yrittääkseen käynnistää neuvottelut uudelleen. Tavoitteena on sopia 21 tavoitteesta, mukaan lukien vähintään 30 % maailman maa- ja merialueista suojeleminen vuoteen 2030 mennessä.

Toiveena on tarjota puitteet merkittävälle kansainväliselle sopimukselle YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen puitteissa, jonka hallitukset allekirjoittavat Kunmingissa lokakuussa. Lopullinen tavoite tuskin voisi olla korkeampi - ihmiskunnan "eläminen sopusoinnussa luonnon kanssa" vuoteen 2050 mennessä.

"Haluaisimme nähdä uhanalaisten populaatioiden kasvavan, mutta jotta se onnistuisi, niille on todellakin saatava enemmän elinympäristöä", Stoinski sanoo.

Vastaus olisi enemmän maata varattu uhanalaisten ja uhanalaisten lajien populaatioille – juuri se, mitä YK:n mukaan on tapahduttava maailmanlaajuisesti. Mutta tuottavan maan poistaminen käytöstä maksaa rahaa, ja kehitysmaat sanovat tarvitsevansa taloudellista tukea tehdäkseen sen. Tämä on yksi neuvottelujen tärkeimmistä vaikeuksista. Kehitysmaat vaativat kehittyneitä maita maksamaan niille 100 miljardia dollaria vuodessa luonnonsuojelun tukemiseksi.

Vuorigorillan suojelun menestys osoittaa, että voimme pelastaa lajeja sukupuuton partaalta, sanoo YK:n biologisesta monimuotoisuudesta vastaava johtaja Elizabeth Mrema. Hän luottaa siihen, että Nairobin edustajat voivat löytää kompromisseja, kun he tapaavat tällä viikolla.

Maailmankysymys on, kuinka paljon energiaa ja resursseja olemme valmiita käyttämään biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen. Ms Mrema antaa jyrkän varoituksen: "Tieteajat ovat kertoneet meille, että meillä on vain tämä vuosisata ratkaista biologisen monimuotoisuuden kriisi. Planeetta B:tä ei ole", hän sanoo.